Etusivulle
 Nykytaiteen museo Kiasma, 29.5.- 8.8.2004, neljäs kerros Kuvataiteen keskusarkiston kokoama valokuvanäyttely Taiteilija kuvassa esittelee suomalaisia taiteilijoita ja heidän työskentelyään 140 vuoden ajalta. Näyttely järjestetään yhteistyössä Suomen Taiteilijaseuran kanssa, jonka 140-vuotista toimintaa se myös juhlistaa. Taiteilija kuvassa -valokuvanäyttely esittelee suomalaisia taiteilijoita ja heidän työskentelyään valokuvan alkuajoilta 1860-luvulta nykypäivään. Näyttelyn ajallinen perspektiivi kattaa Suomen Taiteilijaseuran toiminnan seuran perustamisesta 1864 lähtien. Taiteilija kuvassa -näyttely kertoo valokuvin paitsi kuvataiteen statuksen, myös kuvataiteilijan roolien muutoksista, boheemisuudesta, kansallisista symboleista, ammattilaisuudesta. Näyttely valottaa, millaisia mielikuvia luovasta työstä taiteilija- ja ateljeekuvat ovat tuottaneet ja ettei valokuva ole menettänyt merkitystään taiteilijoiden julkisuuskuvan rakentajana. Näyttely rakentuu neljästä laajasta kokonaisuudesta, joista ensimmäinen ja määrällisesti laajin keskittyy taiteilija- ja ateljeekuvien historiaan yli sadan vuoden ajalta. Toinen kokonaisuus esittelee muutamien alalla pitkään vaikuttaneiden valokuvaajien taiteilja- ja ateljeekuvia 1950-luvulta lähtien. Kolmas kokonaisuus esittelee Taideteollisen korkeakoulun valokuvauksen linjan ja Kuvataiteen keskusarkiston yhteistyöprojektin (2002-2004) satoa. Esillä on valokuvaajaopiskelijoiden dokumenttikuvia suomalaisista taiteilijoista työssään. Neljäntenä kokonaisuutena näyttelyssä esitetään Kuvataiteen keskusarkiston historiallisia dokumenttifilmejä. Näyttelyyn liittyy Kustannus Oy Taiteen ja Kuvataiteen keskusarkiston yhteistyössä toimittama julkaisu Taiteilija kuvassa. Toim. Erkki Anttonen, Elina Heikka, Otso Kantokorpi, Liisa Lindgren. Kustannus Oy Taide ja Kuvataiteen keskusarkisto, Helsinki. Taiteilija kuvassa -julkaisu valottaa sitä, miten taiteilijoiden muuttuvat roolit näkyvät valokuvissa taiteilijoista ja heidän ateljeistaan 1860-luvulta aina 2000-luvulle saakka. Säätyläinen, luova boheemi, kansallinen symboli, ammattilainen - valokuvat tarjoavat pitkässä historiallisessa perspektiivissä suoran reitin taiteilijoiden muuttuviin rooleihin. Vanhojen visiittikorttien taiteilijat eivät eroa muista hillityistä säätyläisporvareista. Kun taiteilijoista alkoi tulla koko kansan omaisuutta, sukulais- ja ystäväpiirille jaettujen kuvien rinnalle saatiin yleiseen levitykseen tarkoitettuja edustusmuotokuvia keskeisistä taiteilijoistamme. Strindbergin taidesalonki kauppasi 1920-luvulla valokuvapostikorttien sarjassaan myös kuvataiteilijoiden "fanikortteja". Tuolloin alkoi myös Wäinö Aaltosen kuvien julkaiseminen tiedotusvälineissä, mikä on ollut ilmiönä laajuudessaan suomalaisittain vertaansa vailla. Yhteiskunnallisen murroksen myötä taiteilijan roolista haluttiin karsia ylevyyttä, mutta 1960-70-lukujen arkipäiväistymisen jälkeen 1980-luvun muotokuvat kertovat taiteilijuuden paluusta. Taiteen tekemisen ulkoiset puitteet ovat muuttuneet merkittävästi kuluneiden 140 vuoden aikana, mutta kuvataiteilijan työhuone on muutenkin ollut monimuotoinen ja -merkityksinen tila. Luovan työn paikka on ollut yhtäältä verstas ja työpaja, toisaalta mentaalinen, luovan mielen tila. Työhuoneiden kirjo on vaihdellut hyvin varustetuista monumentaaliateljeista kosteisiin kellaritiloihin sekä ilmavista, ihanteellisesti valaistuista ateljeista ahtaisiin ja valottomiin vinttihuoneisiin. Kirjan 2000-luvun taiteilijakuvista vastaavat Taideteollisen korkeakoulun opiskelijat. Vuosien 2002-2004 aikana opiskelijat ovat kuvanneet yhteensä yhdeksäntoista nykytaiteilija työskentelyä ja elämänpiiriä kunkin opiskelijan seuratessa yhtä taiteilijaa. Julkaisun artikkeleissa pohditaan sitä, mitä valokuvat kertovat kuvataiteen ja taiteilijoiden statuksesta ja millaisia mielikuvia luovasta työstä taiteilija- ja ateljeekuvat ovat tuottaneet. Artikkeleissa käsitellään myös kirjallisuuteen tallentunutta kuvaa taiteilijoiden työhuoneista sekä sitä, kuinka sanomalehtikirjoittajat löysivät 1800-luvulla tiensä ulkomailla työskennelleiden suomalaistaiteilijoiden ateljeisiin. Kirja juhlistaa osaltaan Suomen Taiteilijaseuran 140-vuotista toimintaa. Suomalaisten taiteilijavalokuvien ja Suomen Taiteilijaseuran ikä on sekin sopivasti osapuilleen samanpituinen. Näyttelystä lisätietoa Nykytaiteen museo Kiasman kotisivulta www.kiasma.fi Sivun alkuun |
|
|||
| Nykytaiteen museo Kiasma, 29.5.– 8.8.2004, neljäs kerros | Silmä ja mieli -näyttely |
||||